Suomalaisen jalkapallon sarjajärjestelmä

Suomessa jalkapallon mestaruudesta on pelattu miesten puolella vuodesta 1908 lähtien ja siitä lähtien on toiminnassa ollut myös sarjajärjestelmiä. Suuri muutos jalkapallon sarjajärjestelmään tehtiin vuonna 1973, kun I-divisioona, nykyinen Ykkönen otettiin käyttöön pääsarjan rinnalle. Tämän hetkinen jalkapallon sarjajärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2014.

Jalkapalloilun taustaa

Jalkapallo on alun perin kehitetty Isossa-Britanniassa 1800-luvun lopussa. Se on nykyään maailman suosituin urheilulaji, jota pelataan joka puolella. Suomen miehet eivät ole viime aikoina päässeet arvokisojen karsintoja pidemmälle, mutta kotimaassa käydään kiivaita taisteluja Suomen mestaruuksista eri ikäluokissa. Suomen Palloliitto on lajin kattojärjestö Suomessa ja lajin korkeimmat tasot ovat nimeltään Veikkausliiga ja Naisten Liiga.

Suomessa noudatetaan Kansainvälisen jalkapalloliiton määrittämiä pelisääntöjä ja lisäksi Suomen Palloliitto täydentää sääntöjä tarvittaessa omilla lisäyksillään.

Suomen Palloliitto

Korkeimpien tasojen ottelut järjestää Suomen Palloliitto (SPL) ja alempien tasojen pelit Suomen Palloliiton piirijärjestöt, joten kyseessä on siis korkein järjestö suomalaisessa jalkapallossa. SPL perustettiin vuonna 1907 ja se sai FIFA:n jäsenyyden vuonna 1908.

Yhteensä Palloliiton alaisuudessa on 908 jäsenseuraa ja noin 130 000 rekisteröitynyttä pelaajaa. Veikkausliigalla on oma järjestönsä, mutta muuten SPL on vastuussa jalkapallokilpailutoiminnasta ja sen lisäksi se vastaa maajoukkuetoiminnasta ja lajin kehittämisestä Suomessa.

Veikkausliiga

Ylimmällä sarjatasolla eli Veikkausliigalla on vuodesta 1990 ollut oma organisaationsa ja yhteensä 12 joukkuetta pelaavat pelikaudella huhtikuusta lokakuuhun Suomen mestaruudesta. Jokainen joukkue pelaa yhteensä 33 ottelua kaudessa. Sarjan viimeinen putoaa Ykköseen ja toiseksi viimeinen ottelee Ykkösen toiseksi sijoittuneen joukkueen kanssa pääsarjapaikasta.

Kuten aiemmin mainitsimme, miesten Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1908 lähtien. 1930-luvulta alkaen niitä alettiin ratkoa sarjatasoisesti alussa kahdella ja nykyisin kahdeksalla tasolla, mutta Suomen mestariksi voi päästä vain Veikkausliigassa.

Miesten sarjajärjestelmä

Kolme ylintä sarjajärjestelmää järjestävät Suomen Palloliitto ja sen piirit järjestävät alemmat sarjatasot.

  • Aiemminkin mainittu Veikkausliiga on korkein sarjataso, jossa pelataan Suomen mestaruudessa. 12 joukkueen viimeinen joukkue putoaa Ykköseen seuraavalle kaudelle.
  • Seuraava taso on Ykkönen. Valtakunnallisessa sarjassa on kymmenen joukkuetta. Voittaja nousee Veikkausliigaan ja kaksi viimeistä putoavat Kakkoseen.
  • Kakkonen on alueellinen sarja. Siinä on yhteensä 40 joukkuetta Eteläisessä, Itäisessä, Läntisessä- ja Pohjoisessa lohkossa. Kaksi ensimmäistä nousevat Ykköseen ja kolme viimeistä putoavat Kolmoseen.
  • Kolmonen on alueellinen sarja, jossa pelaa yhteensä 103 joukkuetta ympäri Suomea. Lohkoja on yhteensä yhdeksän kappaletta.
  • Nelonen on alueellinen sarja, jossa pelaa yhteensä 159 joukkuetta ympäri Suomea 14 eri lohkossa.
  • Vitonen on alueellinen sarja, jossa on mukana 229 joukkuetta koko Suomessa 22 lohkossa.
  • Kutonen on 267 joukkueen alueellinen sarja ja ympäri Suomea on yhteensä 27 lohkoa.
  • Seiska on 30 joukkueen ja kahden lohkon sarja Helsingissä.

Naisten sarjajärjestelmä

Vuodesta 1971 ovat myös naiset pelanneet Suomen mestaruudesta ja vuodesta 1973 heillä on ollut oma sarjansa, joka nimettiin Naisten Liigaksi vuonna 2007. Heillä on myös omat ikänaissarjansa JKKI-30 ja JKKI-35 vuodesta 2008 alkaen.

  • Naisten Liiga on naisten pääsarja, jonka voittajajoukkueesta tulee Suomen mestari. Sarjassa pelaa valtakunnallisesti kymmenen joukkuetta. Liigassa pelataan kaksinkertainen sarja, yksinkertainen yläloppusarja ja kaksinkertainen alaloppusarja. Sarjan häviäjä putoaa Naisten Ykköseen.
  • Naisten Ykkönen on alueellinen sarja. Eteläisessä lohkossa pelaa kahdeksan ja Pohjoisessa lohkossa toiset kahdeksan joukkuetta.
  • Naisten kakkonen sisältää 28 joukkuetta kolmessa eri lohkossa A-C.
  • Naisten Kolmonen sisältää seitsemän lohkoa ympäri Suomen ja siinä pelaa yhteensä 56 joukkuetta.
  • Naisten Nelonen on alueellinen sarja, jossa pelaa yhteensä 41 joukkuetta viidessä lohkossa.
  • Naisten Vitonen on naisten alin sarjataso Uudenmaan alueella. Yhdessä lohkossa pelaa kahdeksan joukkuetta.

Juniorisarjat

Jalkapallon juniorisarjat jaetaan sarjoihin ikäluokittain. Tytöille ja pojille on omat sarjansa, jotka jaetaan piireittäin omiin jaotteluihin. A-sarjoissa pelaavat alle 19-vuotiaat. Poikien sarjat alkavat F-junioreista, jonka pelaajat ovat alle 9-vuotiaita ja korkeimmassa A-sarjassa pelaajat ovat alle 19-vuotiaita. A- ja B-sarjoille on omat Suomen mestaruuskilpailunsa ja C-junioreille järjestetään poikien Kai Pahlman- ja tytöille Laura Kalmari -turnaus.

Vuonna 1942 aloitettiin poikien Suomen mestaruudesta pelaaminen. Vuonna 1969 myös B-juniorit saivat oman SM-sarjansa ja myöhemmin mukaan tulivat C- ja D- juniorit omilla sarjoillaan, mutta D-junioreiden eli alle 13-vuotiaiden SM-sarjasta luovuttiin vuosituhannen vaihteessa.

Tytöille on järjestetty oma SM-sarjansa vuodesta 1985 alkaen aluksi A- ja B-sarjoissa ja myöhemmin vuonna 1990 myös C-junioritytöt saivat oman SM-liigansa.

Ikämiessarjat ja cupit

Yli 35-vuotiaille on omat SM-turnaukset. Sarjanimen perässä olevat numerot merkitsevät vähimmäisikää. Sarjat pelataan ikäluokissa ja vaihtuvat viiden lisävuoden jälkeen aina 65 vuoteen asti.

Potku kohti maaliaSuomessa järjestetään myös erilaisia cup-kilpailuja, joihin on kisakohtaiset säännöt osallistumisoikeuden omaavista sarjatasoista. Miehille järjestetään Suomen Cup, Liigacup, Suomen Regions’ Cup ja naisille Suomen Cup ja Liigacup.

Kaikki pelaa

Suomalaisen jalkapallon sarjajärjestelmä takaa kaikille halukkaille mahdollisuuden pelaamiseen omalla tasollaan miehistä naisiin ja nuorista vanhoihin. Kaikki pelaajat eivät ole rekisteröityneitä pelaajia, mutta tutkimusten mukaan maassa on yhteensä noin 500 000 lajiharrastajaa. Jalkapallo onkin nykyään yksi suosituimmista Suomessa harrastetuista liikuntamuodoista.