Naisten jalkapallomaajoukkue

Kuningaslaji jalkapallosta puhuttaessa Suomi ei kovinkaan usein edukseen esiinny, kun eri maajoukkueita laitetaan paremmuusjärjestykseen kattojärjestö FIFA:n rankingissa. Vaikka jalkapallon harrastajamäärät Suomessa ovat kohtalaisen korkeat, kansainvälinen menestys on kiertänyt maajoukkueemme toistaiseksi kaukaa. Miesten arvokisoissa Suomi on esiintynyt harvoin, vain neljä kertaa kesäolympialaisissa. EM- ja MM-kisoihin maajoukkueemme ei ole selvinnyt toistaiseksi vielä kertaakaan.
Huuhkajien kehnoa menestystä päivitellessä unohdetaan usein, että meillä Suomessahan on Euroopan mittapuulla suhteellisen kilpailukykyinen naisten jalkapallomaajoukkue. Vaikka kesällä 2016 Suomen naisten joukkue valahti kaikkien aikojen heikoimmalle sijalleen FIFA:n rankingissa eli sijalle 28, on se silti muutamaa sijaa korkeampi kuin miesten joukkueen kaikkien aikojen paras mahdollinen sijoitus, joka on ollut 33.

Saavutuksia

Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen toistaiseksi paras arvokisasaavutus on vuoden 2005 EM-kisojen välieräpaikka. Tuolloin Saksa eteni loppuotteluun kaatamalla maamme semifinaalissa lukemin 4-1 ja päätyi lopulta mestariksi nujertamalla Norjan. Vuonna 2009 naisten jalkapallon EM-kisat järjestettiin Suomessa, mutta kotikisoissa tie jatkopeleihin tyssäsi jo puolivälierissä Englantia vastaan.
Seuraavissa Euroopan mestaruuskisoissa 2013 Helmipöllöiksi eli Helmareiksi nimetty maajoukkueemme jäi lohkovaiheeseen ja Alankomaissa 2017 järjestettyyn lopputurnaukseen Suomi ei enää selviytynyt lainkaan. Naisten maajoukkue on siis kolmesti selviytynyt EM-kisoihin, MM-lopputurnaukseen ei tähän mennessä vielä kertaakaan.

Historiaa

1960-luvun jälkipuoliskolla Pohjoismaissa alettiin herätellä naisten jalkapallotoimintaa henkiin hyvin pitkälti miesvaltaisten jalkapalloyhteisöjen vastustuksesta huolimatta. Koettiin, että jalkapallo ei sovi fyysisyytensä ja kovan kilpailullisuuden puolesta naisille lainkaan. Suomessa naisten kilpailutoiminta lajissa alkoi vuonna 1971 ja vain kahta vuotta myöhemmin pelattiin ensimmäinen jalkapallomaaottelu. Tuo televisioitu ottelu Ruotsia vastaan päättyi maalittomaan tasapeliin, mutta naisten maajoukkueen historian ensimmäinen voitto tuli juurikin Ruotsia vastaan vuonna 1976. Joukkueen ensimmäisenä päävalmentajana toimi Juhani Nirkkonen.
Euroopan jalkapallon kattojärjestö UEFA järjesti vuonna 1982 ensimmäiset naisten EM-kisakarsinnat, joihin myös Suomi osallistui. Vuosina 1974-1982 vuosittain käydyissä Pohjoismaiden keskinäisissä mestaruuskisoissa Suomi sijoittui parhaimmillaan toiseksi.

Naisten jalkapallomaajoukkue nykyään

Nykyinen Suomen naisten maajoukkueen päävalmentaja, ruotsalainen Anna Signeul aloittaa tehtävänsä syksyllä 2017 EM-turnauksen jälkeen. Tällä hetkellä Skotlannin päävalmentajana toimiva Signaeul on Helmareiden historian toinen ulkomaalainen päävalmentaja, sillä Andrée Jeglertz päätti seitsenvuotisen pestinsä aiemmin tänä vuonna. Signeul on lisäksi ensimmäinen naispuolinen päävalmentaja Suomen maajoukkueen peräsimessä. Uuden päävalmentajan myötä Helmareilta odotetaan uutta nousua kansainvälisiin huipputurnauksiin lähivuosina.

Maajoukkueen nykyinen kokoonpano koostuu pääasiassa ulkomaisissa sarjoissa pelaavista naisista. Lähinnä Ruotsin, Saksan ja Norjan pääsarjajoukkueita edustavat pelaajat muodostavat yli 50% koko pelaajamateriaalista, mutta myös kotimaisen SM-liigan pelaajia joukosta löytyy. Peliasu ja tunnukset ovat käytännössä identtiset miesten maajoukkueeseen verrattuna, sillä 2009 lanseerattiin käyttöön naisten, miesten ja alle 21-vuotiaiden maajoukkueen käyttämä yhtenäinen maajoukkuetunnus.

Syksyyn 2017 mennessä naisten maajoukkuepaidassa eniten maaleja on Suomelle tehnyt Laura Österberg Kalmari, joka päätti peliuransa vuonna 2011, viimeisteli 130 A-maaottelussaan yhteensä 41 maalia.

Naisjalkapalloilu Suomessa

Valitettava tosiasia on, että naisurheilun suosio jää auttamatta katsojaluvuissa miesten sarjoja jälkeen lajista riippumatta. Jalkapallossa sama ilmiö on havaittavissa, vaikka naisten jalkapalloilun SM-sarjan, Naisten Liigan taso on vähintäänkin yhtä laadukas kuin miesten Veikkausliiga. Kuten miesten pääsarjassakin, myös naisissa eniten Suomen mestaruuksia on voittanut HJK – yhteensä 22 mestaruutta.

Naisten Liigassa pelaa kymmenen joukkuetta ja kaiken kaikkiaan naisten pääsarjassa on nähty 22 eri joukkuetta historian saatossa. PK-35 Vantaa ja FC Honka ovat 2000-luvulla hallinneet sarjatasoa ja ensiksi mainittu vantaalaisjoukkue on myös pelannut useaan otteeseen naisten Mestarien liigassa. Ensimmäinen naisten SM-sarjakausi pelattiin jo vuonna 1974. Varsinaisen Naisten Liigan lisäksi vuosittain pelataan myös jalkapallon Suomen cup.

Sarjajärjestelmä naisilla on samanlainen kuin miehillä eli SM-tasoa alempaa löytyy sarjat Ykkönen, Kakkonen ja niin edelleen. Suomalaisten pelaajien lisäksi Naisten Liigassa pelaa vuosittain useita ulkomaalaisia pelaajia, jotka hakevat uralleen uutta nostetta ja suurempaa vastuuta pelaavassa kokoonpanossa. Esimerkiksi naisten SM-sarjan 2000-luvun paras maalintekijä Nigerian Cynthia Uwak on pelannut Suomen sarjojen lisäksi myös Saksassa, Ruotsissa ja Ranskassa.

Medianäkyvyys ja kannattajat

2000-luvun alussa Yle alkoi televisioida Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen otteluita osana yhteistyösopimustaan Suomen Palloliiton kanssa. EM-kisat 2005 herättivät poikkeuksellisen suurta kiinnostusta ja tuolloin otteluita seurasi kotisohvilta parhaimmillaan satojatuhansia katsojia. Mediahuomio naisten maajoukkueen osalta on hyvin vaatimatonta muutenkin. Naisten Liigan otteluita ei sen sijaan televisioida lainkaan.

Toisin kuin Huuhkajilla, Helmareilla ei ole yhtä varsinaista kotistadionia Suomessa. Silti valtaosa maaotteluista on pelattu juuri Helsingissä, lähinnä Olympiastadionilla. Muita kotipelien kaupunkeja ovat olleet muun muassa Turku, Vantaa ja Tampere. EM-kotikisoissa vuonna 2009 synty naisten jalkapallomaajoukkueen yleisöennätys, kun avausottelua Tanskaa vastaan seurasi paikan päällä 16 324 silmäparia. Edellinen ennätys oli vuodelta 2005, kun MM-karsintaottelua Espanjaa vastaan seurasi hieman alle 5900 katsojaa.

Faktoja Helmareista

• Ensimmäinen ottelu 25.8.1973 Ruotsia vastaan (lopputulos 0-0)
• Laura Österberg Kalmari tehnyt kaikkien aikojen eniten maaleja (41 kappaletta)
• Sai oman Helmet-nimisen kunniakerhonsa Suomen Palloliittoon 2014
• Paras sijoitus arvokisoissa on EM-kisojen välieräpaikka vuodelta 2005