Kakkonen

Kakkonen on niin miesten kuin naistenkin jalkapallon sarjajärjestelmässä kolmanneksi korkein sarjataso. Tässä artikkelissa pääpaino on miesten sarjassa, mutta teemme myös pienen vilkaisun naisten puolelle. Aiemmin kolmanneksi korkein sarjataso oli nimeltään II-divisioona, mutta nimeä Kakkonen on käytetty kaudesta 1994 lähtien. Ennen vuoden 1973 suurta sarjauudistusta II-divisioona tarkoitti maan toiseksi korkeinta sarjatasoa.

Kakkosen sarjajärjestelmä

Kotimaisessa jalkapallossa sarjajärjestelmät ovat vaihdelleet historian saatossa melko tiuhaan eikä tältä ole myöskään Kakkonen säästynyt. Ajoittain Kakkosta on pelattu kolmen, ajoittain neljän lohkon voimin. Viimeksi sarja oli jaettu neljään maantieteelliseen lohkoon kausina 2012-2015, mutta kaudesta 2016 lähtien on taas pelattu kolmen lohkon voimin – maantieteellinen jako on edelleen voimassa, mutta lohkojen nimet ovat simppelisti A-, B- ja C-lohko.

Kussakin kolmessa lohkossa on 12 joukkuetta eli Kakkosta pelaa yhteensä 36 joukkuetta. Lohkot pelataan kaksinkertaisena sarjana eli kunkin lohkon kukin joukkue pelaa 22 ottelua. Sarjan päätteeksi kolmen lohkon voittajat sekä paras kakkonen pelaavat nousukarsinnat, joiden perusteella kaksi joukkuetta nousee Ykköseen. Lohkojen kolmea heikointa puolestaan kutsuu Kolmonen seuraavana kautena.

Kakkosen järjestämisestä vastaa suoraan Suomen Palloliitto ja näin ollen se on myös alin sarjataso, joka on Palloliiton alaisuudessa. Kolmonen ja sitä alemmat sarjatasot ovat suoraan Palloliiton paikallisten piirien järjestämiä.

Jalkapalloa mutaisella kentällä

Kakkosen historiaa

II-divisioona oli maamme jalkapallon kolmanneksi korkein sarjataso kaudet 1973-1993. Tätä ennen kolmas sarjataso oli nimeltään Maakuntasarja, jota nimensä mukaisesti pelattiin maakuntajaon mukaisesti. Kaudesta 1994 kolmannen sarjatason nimenä on ollut Kakkonen.

Joukkueiden määrä on ehtinyt vaihdella suuresti sarjajärjestelmien myllerryksen keskellä, samaten lohkojen määrä. Kaudet 1973-1993 sarja oli jaettu kolmeen lohkoon – itä-, länsi- ja pohjoislohkoon. Kausi 1994 eli ensimmäinen Kakkosen kausi aloitettiin neljällä lohkolla eli etelä, itä, länsi ja pohjoinen. 2006-2011 mentiin A-, B- ja C-lohkoilla, 2012-2015 taas jaolla etelä, itä, länsi ja pohjoinen. Taas kerran 2016 lähtien on palattu jakoon A, B ja C. Ei mikään ihme, että sarjajärjestelmästä päättävää Suomen Palloliittoa moititaan poukkoilusta ja että yleisö on ajoittain hämmentynyt, miten tuleva kausi oikein aiotaan viedä läpi.

Jokainen eteenpäin pyrkivä seura tietysti on nähnyt II-divisioonan ja Kakkosen lähinnä välietappina, mutta voidaan silti puhua Kakkosen mestaruuksista. Vuodesta 1973 lähtien tämän sarjatason mestaruuksien eli voittojen maratontaulukon ykkönen on kuudella mestaruudella Grankulla IFK eli GrIFK Kauniaisista. Siitä onkin 2000-luvulla muodostunut eräänlainen hissijoukkue toisen ja kolmannen sarjaportaan välillä.

Neljä Kakkosen voittoa on kertynyt neljälle seuralle: Tampereen Pallo-Veikoille, Klubi 04:lle Helsingistä, Rauman Pallo-Iiroille sekä PS Kemille, joka on kiusannut isompiaan Veikkausliigassa jo kaudesta 2016 lähtien. Pelaajakohtaisista ennätyksistä pitää tältä sarjatasolta mainita ainakin 40 maalia yhden kauden eli 2014 aikana helsinkiläisessä Atlantiksessa paukutellut Sakari Tukiainen, joka sittemmin on pelannut mm. Veikkausliigassa ja Viron pääsarjassa.

Kakkonen kaudella 2017

Kakkosen kausi miesten puolella kaudella 2017 päättyi lopulta nousukarsinnoissa AC Kajaanin ja Klubi 04:n eli HJK:n reservijoukkueen nousuun Ykköseen. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole vielä kirkossa kuulutettu, nouseeko myös Kajaanille karsinnassa taipunut kotkalainen KTP Ykköseen täydennysmenettelyn kautta.

Kolmoseen ensi kaudeksi A-lohkosta putoavat Kouvolan Sudet, Joutsenon Kultsu FC ja Lahden FC Kuusysi. B-lohkon putoajat ovat Peimari United, Nummelan Palloseura ja Etelä-Espoon Pallo. C-lohkon putoajat puolestaan ovat Kajaanin Haka, JJK-Villiketut Jyväskylästä sekä OTP eli Oulun Työväen Palloilijat.

Sarjan maalikuninkaaksi kruunattiin 18 maalia AC Kajaanin riveissä iskenyt nigerialainen Michael Ibiyomi, joka omaa myös kokemusta Veikkausliigasta Rovaniemen Palloseuran nimissä. Toiseksi maalipörssissä jäi GBK:n ruotsalainen David Carlsson 17 maalilla. 16 maalia kykenikin sitten iskemään jo peräti neljä eri pelaajaa – Juho Lehtonen FC Jazzista, Jonas Granfors Närpes Krafista, Aleksi Pahkasalo FC Legirus Interistä sekä Toure Cheikh FC Kiffenistä.

Kakkosen tulevaisuus

Yksi kotimaisen jalkapallon tulevaisuuden isoista haasteista on kannattajien sitouttaminen seuratoimintaan ja otteluissa käymiseen. Siltä kantilta olisi tärkeää, että myös Kakkosen kaltaista sarjaa, joka kuitenkin on usealla paikkakunnalla se korkein paikallinen sarjataso, kehitetään jatkossa vakaasti. Tämä edellyttää sitä, että sarjajärjestelmää ei muuteta jokaisena kautena. Näin seurat voivat valmistautua paremmin tulevaan ja luomaan edellytyksiä myös Ykkösen ja aikanaan Veikkausliigan kestävälle toiminnalle.

Naisten Kakkonen kaudella 2017

Naisten Kakkosessa pelattiin niin ikään kolmessa lohkossa eli A, B ja C, mutta A- ja B-lohkossa oli vain 10 joukkuetta miesten Kakkosen 12 sijaan, C-lohkossa taasen yksi vähemmän eli yhdeksän joukkuetta. Karsinnoissa noususta pelasivat miesten tapaan lohkojen voittajat sekä paras lohkokakkonen. Kaudella 2017 nousukarsintoihin osallistuivat FC Hertta Joensuusta, FC Sport-j Vaasasta, Turun Pyrkivä sekä NJS Nurmijärveltä.

Kakkosen kauden 2017 aivan ylivoimainen maalitykki naisten puolella oli Turun Pyrkivän riveissä 62 maalia tehnyt Tiia Tikkanen. Nuorisomaajoukkueiden ringissäkin mukana ollut Tikkanen on syntynyt vuonna 1990 ja tykitellyt maaleja Naisten Liigassakin Turun Palloseuran riveissä. Maalitilastossa kakkonen, NJS:n Cynthia Uwak tulee vasta kaukana takana sinänsä kunnioitettavalla 35 maalillaan.