Jääkiekon rinnalla jalkapallo on suosituin urheilulaji Suomessa, sillä kummallakin lajilla on pitkä historia suomalaisten elämässä. Jalkapalloa harrastetaan Suomessa kaikista lajeista eniten ja kotimaan pelikentiltä ovat monet menestyneet jalkapalloilijat lähteneet maailmalla pelaamaan. Maajoukkuetasolla maamme ei ole vielä halutulla tasolla, mutta seurojen toiminta on todella ammattimaista ja ahkeraa. Jalkapallon tulevaisuus onkin täynnä mahdollisuuksia.
Suomalaisen jalkapallon historia
Jalkapallon historia Suomessa alkaa 1800-luvulta. Virallisesti pelin säännöt esiteltiin sanomalehti Hufvudstadsbladetissa jo vuonna 1870. 1890-luvulla laji rantautui englantilaisten merimiesten ja ulkomailla peliin tutustuneiden suomalaisten johdatuksella ja tuolloin sitä pelattiin monessa kaupungissa harrastepohjalla. Se oli pääosin koululaisten ja opiskelijoiden vapaa-ajanvietettä.
Jalkapallon suosio alkoi kunnolla Helsingissä vuonna 1906, jolloin pelattiin ensimmäinen kuuden joukkueen jalkapalloturnaus. Suomen Palloliitto perustettiin seuraavana vuonna 1907. Ensimmäisestä cup-mestaruudesta pelattiin vuonna 1908 viiden joukkueen kesken.
Jalkapallo kehittyy 1910-luvulta eteenpäin
1910-luvulta lähtien jalkapalloa pelaavien joukkueiden määrä kasvoi pikkuhiljaa ja vuonna 1929 niitä oli jo 22. Jalkapallon maajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelunsa vuonna 1911 Ruotsia vastaan. Se osallistui 1912 Tukholman olympialaisiin ja onnistui sijoittumalla neljänneksi ja tätä sijoitusta se ei ole vielä pystynyt parantamaan. Itsenäinen Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa vuonna 1919 naapurimaa Ruotsia vastaan.
Suomalainen jalkapallo kärsi monta vuosikymmentä. Se jäi paljolti muiden lajien, kuten pesäpallon varjoon eikä lajia pelattu ammattimaisesti kuin muutama ottelu vuodessa. Rahoitusta, valmentajia tai tiloja oli vaikea löytää. Toinen maailmansota heikensi Suomen jalkapalloilua yhä enemmän.
Vasta 1960-luvulla Suomen maajoukkue pystyi hieman parantamaan menestystään voittamalla Pohjoismaiden mestaruudet kaksi kertaa – vuonna 1964 ja vuonna 1966. SM-sarjan suosio oli myös korkeimmillaan, sillä otteluissa oli katsojia jopa yli 10 000. Ennätys tehtiin vuonna 1965 17 293 katsojalla HJK-Haka-ottelussa. Maajoukkue oli kuitenkin edelleen Euroopan huonommin menestyneimpiä maajoukkueita. 1975 päävalmentajaksi vaihtui Aulis Rytkönen, jonka avulla Suomi pystyi silloin tällöin haastamaan kärkimaita.
1970-luvulla SM-liigan pelaajat olivat edelleen amatöörejä ja monet joukkueet joutuivat talousongelmiin. Ulkomaalaisvahvistuksia palkattiin ensimmäisen kerran 70-luvulla, kun taas suomalaisista pelaajista yhä useampi pääsi pelaamaan ammattilaiseksi ulkomaalaisiin jalkapallojoukkueisiin. Alle 18-vuotiaiden maajoukkue pääsi tuolloin jopa EM-finaaliin, jossa se hävisi Englannille.
Vuonna 1980 Suomi pääsi yllättäen Moskovan olympialaisiin, joissa se ei päässyt jatkoon. Tämä jäi viimeiseksi kerraksi, kun maajoukkue pääsi olympialaisiin, mutta Eurocupeissa suomalaiset paransivat menestystään. Ensimmäisen kerran suomalainen joukkue Haka pääsi kolmannelle kierrokselle cup-voittajien cupissa vuonna 1984. Samaan tulokseen ylsivät myöhemmin lahtelainen Kuusysi mestarien cupissa ja TPS UEFA-cupissa.
1990-luvulta nykypäivään
1990-luku oli Suomen menestyneimmän jalkapalloilijan Jari Litmasen kultaisen aikakauden alku. Monessa maajoukkuepelissä hän sai tunnustusta hyvästä osaamisestaan. Hän sijoittui vuonna 1995 Kultainen pallo -äänestyksessä kolmanneksi. Merkittävä suomalaissaavutus nähtiin myös kesällä 1998, kun HJK pääsi Mestarien liigaan, mutta ei päässyt jatkoon.
Jalkapalloseurat muuttuivat yhä ammattimaisemmiksi ja pelaajat alkoivat pelata kokopäiväisesti – katsojapulan takia tosin monet joukkueet edelleen rämpivät talousongelmissa. 2000-luku ei tuonut muutamaa onnistumista parempaa muutosta maajoukkueen menestykseen, sillä tähän päivään mennessä maajoukkue ei ole päässyt EM-kisoihin.
Veikkausliiga
Suomen mestaruudesta pelataan Veikkausliigassa. Aikaisemmin pelattu Mestaruussarja muuttui Veikkausliigaksi vuonna 1990. Veikkausliigan menestynein joukkue on 11 voitolla Helsingin jalkapalloklubi eli HJK, joka on menestynein joukkue Suomessa. Se on saavuttanut joukkuehistoriansa aikana yhteensä 27 Suomen mestaruutta.
Veikkausliigassa pelaavat joukkueet osallistuvat myös Suomen cupiin ja sen parhaimmat joukkueet pääsevät kokeilemaan siipiään UEFA:n kansainvälisiin liigoihin eli Mestarien liigaan ja Eurooppa-liigaan.
Veikkausliigaa hallitsee seurajohtoinen Jalkapalloliiga ry ja sen pääsponsorina toimii Veikkaus.
Menestyneimpiä jalkapalloilijoita Suomessa
Kaikkien aikojen paras suomalainen jalkapalloilija on Jari Litmanen, joka oli ensimmäinen supertähti. Parhaimman saavutuksen Litmanen sai pelatessaan hollantilaisessa Ajaxissa ja voittaessaan Mestarien liigan vuonna 1995. Kyseisen voiton lisäksi hän voitti monta kertaa seuratasolla UEFA Cupin ja UEFA Super Cupin. Hänet valittiin vuoden urheilijaksi Suomessa vuonna 1993 ja yhteensä 9 kertaa vuoden jalkapalloilijaksi.
Litmanen lopetti aktiiviuransa vuonna 2011. Hänen merkityksestään kertovat monet meriitit – tähdestä on veistetty patsas, joka sijaitsee Lahden Kisapuistossa ja vuonna 1995 Litmanen pääsi myös suomalaiseen postimerkkiin. Hän on myös sijoittunut korkealla useissa kansalaisten tekemissä äänestyksissä. Vuonna 2013 hänet lisäksi valittiin ”eläväksi legendaksi” Helsingin Sanomien lukijoiden äänestyksessä.
Toinen menestyksekäs suomalainen on ollut Sami Hyypiä, joka aloitti peliuransa 90-luvulla. Uransa suurimman menestyksen hän saavutti englantilaisessa Liverpoolin joukkueessa vuonna 2005 joukkueen voitettua Mestarien liigan. Hänet on niin ikään valittu yhdeksän kertaa vuoden jalkapalloilijaksi. Viimeisin kunnianosoitus on vuonna 2011 myönnetty nimitys Veikkausliigan legendaksi. Hyypiä jatkoi peliuransa jälkeen valmentajana Suomen maajoukkueen valmennusjoukossa ja sieltä eteenpäin Euroopan kentille.
Jalkapallo harrastuksena
Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. On arvioitu, että 3,5 miljardia ihmistä joko pelaavat tai seuraavat jalkapalloa maailmassa. Suomessa jalkapalloseuroja löytyy jokaisesta kaupungista ja vuonna 2016 tilastojen mukaan noin 400 000 harrastajaa pelasi maassa jalkapalloa. Lisäksi 130 700 pelaajalla oli pelipassi tai -lisenssi.
